Raportointi ihmisoikeuksista jakautuu kategorisesti syrjintään, järjestäytymis- ja työehtosopimuksiin, lapsityövoimaan sekä pakko- ja rangaistustyövoimaan. Näiden lisäksi olennaiset näkökohdat voivat liittyä turvallisuuskäytäntöihin, alkuperäiskansojen oikeuksiin, toimittajiin ja investointeihin liittyviin ihmisoikeusarviointeihin sekä ihmisoikeuksiin liittyvien epäkohtien valitusmekanismeihin.

Kaikkia tunnuslukuja on mahdollisuuksien mukaan kuvattava niin omiin kuin toimittajienkin toimintoihin liittyen. Mikäli eri syistä toimittajia ei pystytä realistisesti arvioimaan, esimerkiksi toimittaja-auditoinnilla, on mahdollista analysoida toimittajiin liittyviä riskejä. Tähän analyysiin voi käyttää apuna toimintamaan lainsäädännön arviointia, viranomais- ja kansalaisjärjestöjen raportteja sekä kolmansien osapuolien myöntämiä sertifikaatteja, joiden piirissä ihmisoikeudet on arvioitu.

Valittu lähestymistapa ihmisoikeuksien arviointiin on hyvä tuoda avoimesti esille, sillä tämä lisää vastuullisuusraportin lukijan ymmärrystä toimialaan mahdollisesti liittyvistä haasteista ja toimijan aktiivisesta otteesta olosuhteiden parantamiseksi.